Tänään pitäsi sataa ensilumi

Jep, asetelma alkaa hiukan hajota verrattuna edelliseen valokuvaan. Kuitenkin etsin juuri tälläisiä sekunninosia joisssa palaset ovat paikoillaan. Nautinnollista. Se on nautinnollista kun osallistun maailman järjestämiseen etsimen kautta. Tästähän höpisin jo joku aika sitten Maailmassa on virhe -postauksessani.




Kamera: S70

Loma!

Viikon loma alkoi juuri! Sen kunniaksi turistikuvaa Turkista ei viime vaan edelliseltä kesältä. Pidän kovin tämän kuvan tunnelmasta, sen ajattomuudesta ja joutilaisuudesta. Voiko massaturismipaikoissa olla yhtä luonnon kanssa? Voi! Taidankin postitella lomani aikana kuvasatoa samalta reissulta. Kontrastia syksyymme.



Kuva: S70

Eilen

Kompostimultaa.





Kamera: S70

Kohti ääretöntä ja sen yli

Muutama päivä meni etten saanut tänne uutta postausta aikaiseksi. Kumma tunne. Mitä hittoa! Miksi saan itselleni riittämättömyyden tunteen siitä, että pariin päivään hyvää fiilistä ei löydy ja sytyttävää kuvaa jonka haluaisin laittaa esille. Mitä väliä sillä on? Pelkäänkö luovuuteni lähteen ehtyvän, sivuillani vierailevien kaikkoavan? Tämä kummallinen yksityinen/julkinen päiväkirjailu tuottaa itse asiassa kaikenlaista tauhkaa. Ehkä niistä opin jotain. Jatketaan vielä!


Reko Lundán on kuollut.

Kamera: Canon Ftb

Jump!

Täytyisikin
pyytää poikaani hyppäämään samoilta sijoilta uudelleen
kohtapuoleen,
siten saisin
vertailukohtaa.

Ja uutta kamaa.

Mitä minä kuvittelen.
Kosketanko jotain?




Kamera: S 45

Uusi vanha

Pitäisi tarjoilla välillä uudempaakin kamaa, vaan ei nyt irtoa. Tämä kuva on jälleen muutaman vuoden takaa, tavallaan kyllä itsellenikin tuore, sillä en ole tätä juurikaan katsellut sen jälkeen kun valokuvasin sen.



Kamera: S45

The end

Juu, pätkäsin tämänkertaisen kuvasarjan kaksi viimeistä kuvaa kerralla, ja saman tein valokuvan Uudenmaan kuvataidejärjestön näyttelystä, jossa tuo sarja oli mukana vuonna 2004.
Kuvassa näkyvät pienet neliöt on tuo sarja.

Punainen viiva

Kamera: S45

Valoa katukuvassa

Kamera: S45

Aamunavaus

Sama paikka kuin eilisessä. Kuva on viiden kuvan sarjasta, laitan loput peräkkäisinä päivinä putkeen tähän.

Marginaalikamaa

Jatkanpa hieman eilisestä. Ehkä tynkä, joka edellisessä postauksessa luurasi katkesi sen verran, että meni vähän mahtipontisuuden puolelle. Seikka, joka ei ollut alkuperäinen tarkoitus. Pistetään se sen olemuksen marginaaliin, virhe mikä virhe.


Ihanaa saada ajaa jokseenkin päivittäin paikassa jonka olemukseen kuuluu tietty merkillisyys. En oikein tiedä mistä merkillisyys kumpuaa, tuskin kuitenkaan silkasta käytännöllisyydestä, insinööriajattelusta, tai puhtaasta kaupunkisuunnittelusta. Jokin visuaalinen ajatus paikassa on, joku on pohtinut jotain ja se on toteutettu. Tämänpäiväinen kuva on otettu ajamalla tuon paikan läpi. Minulla on aika läjä kuvamateriaalia tuosta paikasta, joten saatan hyvinkin pistää lisää esille...



Espoo, 2004



Kamera: S45

Maailmassa on virhe

Näin Yup -yhtyeen mukaan on. Mainitussa biisissään Yup pohtii mistä sen voisi löytää. Entä jos virhe paljastaa olemassaolonsa hieman kieroutuneella tavalla...silloin kun valokuvatessani niin sanotusti palaset loksahtavat paikoilleen ja etsimessä oleva kuvasommitelma aiheuttaa järjestyksen tunteen, selittämättömän yhteyden kaikkeuteen. Järjestys, pysähdys, palaset ovat hetken paikoillaan maailmassa joka on jatkuvaa virtaa. Selvä virhehän se on.



Pori, 2003




Kamera: S45

Perjantai!

No, on se vaan mukavaa, että on perjantai ja viikonloppu edessä!

Hanko, kesällä 2003.





Kamera: Canon S45

Emma!

Pari näytettä eilisiltä Emman avaisista. Hieno museo, hienot avajaiset.

www.emma.museum

Miehen maailma, osa III

Laitan tähän kokeeksi Miehen maailma-sarjaan ehkä tulevan kuvan. Pari ekaa oli siis kesäajalta, nyt olemme keväässä. Sarja siis etenisi vuodenaikojen mukaan. Toimiiko vai ei toimi noiden toisten kuvien kanssa, aika näyttää. Kuvasin tuon tämän vuoden keväällä.






Kamera: S70

Miehen maailma, osa II

Kaikesta huolimatta,
jalat maassa.
Kun pää on taivaassa
pilvet väistyköön

edes hetkeksi




Suomenlinna, 2003



Kamera: Canon S45

Miehen maailma

Olen rakennellut pikku hiljaa valokuvasarjaa miehen maailmasta, semmoisia lavastamattomia tilannekuvia. Sävy niissä olisi tunnelmaltaan enempi myönteinen ja valoisa kuin pessimistinen. Miehenä on kiva elää! Paljoa noita kuvia ei ole vielä kertynyt.

Tämä kuva on ollut näyttelyissäkin nimellä Let´s talk about men´s life: Summertime I (tai II tai III, en nyt muista).

Valitsin tämän kuvan nyt tähän kun sain niin kauniin ja kannustavan palautteen sähköpostiini edellisien kuvien innoittamana. Lähinnä niissä esiintyvä sininen toimi katalysaattorina. Tässä sulle lisää!

Hanko kesällä 2003




Kamera: Canon s45

Kulminaatiopiste ja omien rajojen kohtaaminen

Vuonna 2003, Suomenlinnan Kustaanmiekka. Mukavat muistot tuosta bile-laivasta. Täytyypä joku kerta laittaa kuvamateriaalia tuon purkin toiseksi viimeiseltä matkalta tuon nimisenä, satuin sille matkalle mukaan.


Hassua, huomasin tuossa kuunnellessani musiikkia (Absoluuttinen nollapiste), että jokainen tuottaa kamaansa omalla tavallaan (mikä oivallus). Absot ovat vähän kuin minä, jos sallitaan pieni vertailu. Kundit ovat muodollisia ja perinnetietoisia, ja samaan aikaan omituisen omaperäisiä. Tuo oma omaperäisyyteni on kyllä valjumpaa kuin heidän ja mikäs minä olen sitä oikeastaan määrittämään. Mutta kuitenkin. Esim. Yup musiikin puolelta taas on paljon rennompi kuin Absoluuttinen nollapiste. Voisin kuvitella, että Absojen kaverit ovat välillä tuskallisen tietoisia rajoittuneisuudestaan, siitä että heidän musiikillinen hulluutensa ilmenee muodollisesti. Toisaalta ken tuntee rajansa ja hyväksyy ne, voi tuottaa omaa kamaansa, sellaista aitoa, rehellistä materiaalia.



Kamera: Canon S45

Merkityksen tällä puolen

Jatketaanpa värillisellä kuvalla. Miksiköhän pidän tämänkaltaisista valokuvista? Kuvanottohetkellä jokin tuntuu kohteessa kolahtavan. Asetelmallisuus? Rauhallisuus? Seesteisyys? Jokin pikku koukku arkisessa ympäristössä? Näenkö jotain suurempaa kuin kuvaan lopulta taltioituu? Jonkin kummallisen merkityksen joka on siinä edessämme, jonka harva näkee (tai minä ainoastaan, ja minäkin vain luulen näkeväni)? Ajattomuuden? Niin, sitä kai etsin! Ikuisuuden ilmentymän kadunkulmassa, luojan silmäniskun. Pikku kujeen.


Kamera: Canon S45

Flow

Simppeli otos, mutta tykkään tästä kovin. Veden unenomaisuus ja syksyisen aamun valo tuovat tuohon niukkuuteen omat lisänsä. Symboliikkakuva, ajatuksia herättävä. Ja sopii ajankohtaan ja tuon edellisen kuvan perään, ainakin toivottavasti.

Helsinki, Kaivopuiston rantaa, 2004.




Kamera: Canon S 45

Lisää väriä!

Pois harmaudesta, ainakin hetkeksi. Apuun tulee kuva viime kesäreissulta.



Kamera: S 7o

Paasikivet, uusi Helsinki -kuva

Niin, pikku hiljaa koittaa aika kun ensilumi tulee meille pääkupunkiseutulaisille. Usein se sataa niin ällistyttävän kauniilla tavalla että silmät soivat siitä hiljaisesta valkoisuudesta jota ilmassa ja maassa on. Tämänkertainen Helsinki -kuva on vuodelta 1993, napattu jonkin muun toimen ohella, kauppa-asioissa muistaakseni, vaan kameraa en nyt muista. Nega-arkiston merkinnöistä se kyllä selviäisi.

Bronx

Mökkireissu takana ja kolmen päivän Elisan toimimattomuus. Otin tämän kertaisen kuvan kolmisen viikoa sitten kun olin kuvaamassa tauluja yms. yhdistyksessä jossa toimin. Asiakkaita oli kokonaista kolme, joten aikaa oli kuvata samassa rakennuksessa ollutta maalaria ateljeessaan. Tuo rakennus on aikeissa purkaa vissiin ensi vuonna ja yhdistyksemme (Espoo Art ry) tilat siis siirtyvät jonnekin muualle, kuin myös monien työtilat. Ajatuksissani on kuvata noita työtiloja niin kauan kuin ne vielä ovat jäljellä. Saa nähdä toteutanko hankkeen, pitäisi kyllä. Joka tapauksessa yksi työhuone ja ennen kaikkea sen käyttäjä on on taltioitu. Tässä tämmöinen otos.




Kamera: Bronica RF 645